torstaina, kesäkuuta 12, 2008

4.-11.6.2008 Sardinia Alghero

Ilpo oli tilannut kirjastosta lainaksi Sardiniaa käsitteleviä kirjoja. Yksi niistä oli: "Gadolin, Birgitta: Salaperäinen Sardinia, Gummerus 1965. 192 s. Sid 8-sivuinen kuvaliite sekä kartta" . Se oli mielenkiintoinen kertomus yksinäisen rouvan muutaman kuukauden pituisesta kiertomatkasta yli 40-vuoden takaa. Tässä meidän seitsemän päivän kokemukset.

Keskiviikko 4.6.2008
Matkaan kohti Sardinian Algheroa lähdettiin kotoa taksilla noin klo 16.30. (Vielä viime viikolla samaan aikaan kuvittelin lähdön olevan tiistaina, mutta onneksi asia selvisi emmekä lähteneet kentälle vuorokautta etuajassa.) Lentokone nousi noin 18.35, laskeutui hiukan etuaikaan klo 20.58 ja hotellissa olimme noin klo 22.30 (Suomen aikaa 23.30) eli 7 tuntia hurahti siihenkin siirtymiseen.
Hotellimme Calabona sijaitsee noin kilometrin päässä vanhasta kaupungista etelään. Pihalla on reilun kokoinen uima-allas, edessä on hotellin oma maksuton ranta ja kylpyhuoneissa on amme.

Nämä olivatkin pääsyyt tämän hotellin valintaan. Huoneet ovat pienet ja melko vaatimattomasti kalustetut, kaikki tarpeellinen toki löytyy.

Ennen nukkumaan menoa nautimme hotellin baarissa pienen pienet pizzat ja teekupilliset hintaan 7,- euroa eli ei ollenkaan paha hinta.

Torstai 5.6.2008
Herätyskello oli soimassa hieman ennen kahdeksaa, mutta Ilpohan nousi taas kukonlaulun aikaan, joten olimme jo heti kahdeksalta aamiaisella. Kahvit sai valuttaa koneesta, teetä sai liottamalla pussia haaleassa vedessä. Tarjolla oli muutamaa leipää / sämpylöitä, juustoa, kinkkua, makkaraa, keitettyjä kananmunia, erilaisia muroja, purkkijogurtteja, säilöttyjä päärynöitä ja persikoita, persikoita, aprikooseja ja kiivejä sekä monia erilaisia makeita leivonnaisia. Tuoreita vihanneksia ei ollut, mutta sehän on Etelä-Euroopassa usein tapana. Lisämaksusta olisi voinut tilata varmaankin munakkaita yms., mutta emme vielä tutustuneet menuun.
AM:n asiakkaita oli hotellissa kolme pariskuntaa ja äiti tyttärineen, infoon tuli lisäksemme vain äiti.

Infon jälkeen lähdimme kävellen vanhaan kaupunkiin kiertäen sen rantaa pitkin. Ilma oli hiukan epävakainen ja suorastaan viileä. Onneksi olin pakannut mukaan ”kalvotakin” se päällä oli hyvä kulkea.

Algheron ja Sassarin maisemissa ajettiin perjantaista sunnuntaihin Korallirannikon ralli. Sen kumemmin emme asiaan perehtyneet tai autoja nähneet, kuin muutamia jo torstaina kadun varrella. Rallin lähtö- ja maalirakennelmat ohitimme Piazza Sulisilla päivittäin.

Lounaaksi nautimme viileydestä huolimatta jäätelöannokset huvipursisataman kupeessa. 3 jäätelöpalloa 5,- euroa ja 3 palloa + kermavaahtoa 7,- euroa. Paluumatkalla pistäydyimme kaupassa ja välipalan jälkeen oli siestan aika.

Kannoin läppärin mukaan matkalle ja avasin huoneeseen langattoman yhteyden hintaan 20,-eur/ viikko, mutta yhteyden muodostuminen ei onnistu. Onneksi konetta voi käyttää tekstinkäsittelylaittena ja kuvat voi tallentaa päivittäin koneen muistiin. Siestan jälkeen oli aika lähteä tutustumaan hotellin ympäristöön ja illallisen söimme lähellä sijaitsevan hotelli Piraksen viehättävässä terassiravintolassa, jossa oli muutakin hotellimme väkeä. Kahdelle yhteinen tomaatti – mozarella -salaatti, pari herkullista pasta-annosta, pullo mineraalivettä ja kahvi/ tee, lasku 39,- eur + tippi.

Erinäköisiä russeleita näkyi kaduilla joka päivä. Ne saatettiin päästää auton ovesta juoksemaan vapaasti asioilleen tai ne muuten vaan kulkivat ihmis- ja autovilinässä taluttimetta omistajansa läheisyydessä.

Perjantai 6.6.2008
Aamu valkeni sateisena. Nyt huomasimme aamiaisella, että kahvi ja tee tuodaan keittiöstä pöytään, kunhan vain malttaa odottaa, että tarjoilija tulee kysymään toiveita. Aamiaisen jälkeen kävimme rannassa.

Ilpo kävi jopa snorklamassa ja sen jälkeen uimassa myös hotellimme altaassa. Ranta olisi ihastuttava snorklaamiseen ja rauhalliseen auringonottoon, kunhan vain aurinko paistaisi. Hotellin uima-altaalla on kokoa 25 x 12 m, eli siinä olisi hyvä harrastaa kuntouintia, jos ilma olisi hiukan lämpimämpi.

Iltapäivällä lähdimme AM:n retkelle Algheron ympäristöön. Käväisimme Stella&Moscan viinitilalla.

Ajoimme Mussolinin perustaman Fertilian läpi.

Tarkoitus oli ihailla Algheroa Capo Caccialta eli ”makaavan jättiläisen” päältä, mutta ilma oli niin harmaa, ettei kaupunkia näkynyt, vaikka välimatkaa on vain viitisen kilometriä. Maisemat alas vuorenseinämää olivat tosi upeat. Neptunuksen tippukiviluolille olisi voinut kulkea vuorenseinämään rakennettuja rappuja pitkin.

Retken päättyessä jäimme bussista pois Lidolla ja kävelimme Vanhankaupungin kujilla, jossa pistäydyimme myös illastamassa ennen paluuta hotellimme.

Lauantai 7.6.2008
Aamiaispöydässä päätimme lähteä käymään Sassarissa. Junia näytti menevän sinne noin puolentoista tunnin välein. Klo 9.47 lähti seuraava ja siihen ehdimme mainiosti taksilla hotellista. Taksin hinta oli noin 15,- + tippi. Edestakainen junlippu maksoi 3,80. Junanvaunussa oli suomalaisia varmaankin yli puolet väestä.

Sassarissa rautatieasemalta kävelimme ensin Piazza Tolalle, jossa oli vaatimattomat markkinat, muutama vaatteita-, kenkiä- ym. myyvä koju sekä aukion laidalla jokusia kauppaliikkeitä.

Sieltä jatkoimme katedraalille.

Giardini Pubblicon eli keskuspuiston lähellä poikkesimme kahville ja sieltä jatkoimme Emiciciclo Garibaldi aukiolle, josta hyppäsimme raitiovaunun kyytiin ja ajoimme takaisin rautatieasemalle. Meillä oli vielä aikaa, sillä olimme päättäneet palata klo 13.17 lähtevällä junalla. Lähdimme raitiovaunulla takaisin samaa reittiä. Jäimme pois viimeistä edellisellä pysäkillä, jonka lähellä oli paljon kauppoja. Etsimme ruokakauppaa, jotta olisimme saaneet lounastarpeita, mutta sellaista ei löytynyt, joten ostimme ”kahvilasta” pari mielenkiintoisesti täytettyä sämpylää ja juomia.

Sassari vaikutti tyypilliseltä italialaiselta pikkukaupungilta kapeine kujineen ja ikkunoiden pielissä riippuvine pyykkeineen. Siellä kannatti ehdottomasti pistäytyä. Palasimme lopulta raitiovaunulla asemalle ja junalla Algheroon.
Algheron aseman kupeessa hyppäsimme bussiin, jonka määränpäätä emme oikein tienneet. Jäimme bussista sataman lähellä ja tulimme loppumatkan taksilla hotelliin. Hinta 6,- euroa eli aikamoinen säästö kun kuljimme osan matkaa bussilla.
Aurinko pilkahteli pilvien välistä, joten menimme hotellimme rantaan päiväunille. Ilpokaan ei mennyt tällä kertaa mereen uimaan vaan tyytyi muutamaan altaanmitalliseen hotellin pihalla.

Emme jaksaneet lähteä illalla keskustaan vaan menimme toistamiseen hotelli Piraksen ravintolaan. Otimme alkupaloiksi Ilpolle merirapucocktalin ja minulle paikallisia leikkeitä ja juustoa, pääruoaksi grillattua kalaa ja lisukkeiksi sekasalaattia sekä grillattuja vihanneksia, jälkiruokasi nuori tarjoilijatyttö ehdotti Catalonian cremeä se oli jonkinlainen creme caramelle ja tosi herkullinen, kuten koko ateria. Lasku kahveineen ja mineraalivesineen 105,- euroa, josta kalan osuus 60,-.

Sunnuntai 8.6.2008
Olimme ilmoittaneet edellisenä päivänä haluavamme aamiaisen ennen kahdeksaa, jolloin tarjoilu vasta alkoi. Kuvittelin, että saisimme mukaamme aamiaistarvikkeet pussissa, kuten oli tapahtunut joskus aikaisemmin. Meille oli katettu muutama sämpylä, rasvaa ja jugurttia yhteen pöytään. Kahvia ja teetä sai valuttaa samasta koneesta, johon olimme tutustuneet jo torstaina. Noutopöytään kannettiin leikkeitä, joten saimme niitäkin sämpylöihimme ja evääksi otimme muutaman hedelmän.
Klo 8.10 nousimme bussiin, joka vei meidät AM:n retkelle tutustumaan smaragdirannikkoon. Ajoimme ensin Tempo Pausanian kaupunkiin, jossa pysähdyimme kahville komean graniittisen hotelli Parkin viereen. Hotelli oli tosin lopettanut toimintansa jo vuosia sitten.

Aikaa oli pieneen kiertelyyn graniittirakennusten reunustamilla kujilla.


Sieltä jatkoimme matkaa ihastellen bussin ikkunasta mm. nurageja ja korkkitammikaarnakasoja . 

Pysähdyimme katselemaan Porto Cervon maisemia korkealta mäeltä.

Perillä kiersimme minijunalla kaupunkia ja kuuntelimme nauhalta tulevaa selostusta huviloiden omistajista. AM:n kp oli tutustunut junankuljettajaan ja sai luvan kertoa aina välillä suomeksi tarinoita ohittamistamme kohteista, olihan koko junan väki bussimme porukkaa. Alue on rakennettu hienosti luontoa ja paikallisia rakennusperinteitä kunnioittaen. Ulkoapäin huvilat eivät näyttäneet ollenkaan sellaisilta ”ökyrikkaitten” taloilta, joita olin odottanut. Paikallisessa ostoskeskuksessa oli toki tarjolla kattava valikoima vaate- ja korualan huippumerkkiliikkeitä.

Satamassa oli parkkeerattuna mukava kokoelma Ferrareita. Kyseessä oli ehkä joku myyntinäyttely.



Bussien ja muidenkin autojen parkkipaikalla oli maksullinen wc (0,50), rahat sai tiputtaa ovessa olleeseen laatikkoon. Yllätys oli suuri, kun siellä ei ollutkaan pönttöjä vaan vain lattiassa posliiniallas. Onhan näitä nähty muuallakin, mutta ei ollut tullut mieleen, että täälläkin voisi törmätä tällaiseen.

Baia Sardinia oli seuraava pysähdyspaikkamme. Se oli viehättävä pieni kylä, jossa oli mukava ranta ja sen tuntumassa ravintoloita ja kauppaliikkeitä.

Nautimme maittavan pastalounaan ja sen jälkeen oli tarkoitus mennä uimaan, mutta minulla tuli taas pupu pöksyyn eli ei ollut tarpeeksi lämmintä, jotta olisin kastautunut. Ilpo kävi uimassa.
Paluumatkalla pysähdyimme vielä yksinäisen graniittikirkon luona, jossa on aikaisemmin ollut myös luostari. Nyt oli vain rauniot jäljellä. Kirkon vieressä oli myös kahvila ja matkamuistomyymälä.

Algherossa jäimme bussista vanhan kaupungin porteilla. Ilpo halusi sellaiseen pizzapaikkaan, josta olisi näkynyt meri.


Vanhasta kaupungista sellaista ei löytynyt, joten kuljimme rantaa pitkin kohti omaa hotelliamme ja viimein löytyi pizzeria vajaan kilometrin päässä hotellista. Rantakadulle olivat afrikkalaiset rihkamakauppiaat tuoneet kaupan erilaisia koruja,laukkuja, vöitä, aurinkolaseja, tauluja ym. ja niinpä ranta kuhisi väkeä. Mitään ostettavaa ei monille kuten ei minullekaan löytynyt.

Maanantai 9.6.2008
Lähdimme heti aamulla taksilla pyörävuokraamoon ja vuokrasimme pyörät loppuajaksi eli 3 päiväksi. 7 vaihteinen city bike maksoi 8,- euroa / päivä ja 21 vaihteinen mountin bike 15,- euroa. Pyörät olivat hyvässä kunnossa ja mukaan saimme myös lukot sekä yhden pumpun ja korjausvälineet siltä varalta, että kumi puhkeaisi.
Ajoimme takaisin hotellimme rantaan ja nyt oli jo niin lämmintä, että minunkin piti laittaa snorklausmaski ja hengitysputki päähän ja lähteä snorklaamaan. Käväisin myös hotellin altaalla. Käytyämme pyörillä kaupassa teimme pienen lenkin hotellilta hiukan etelään ja söimme picnic lounaan rantakallioilla.

Siestan jälkeen alku illasta lähdimme pyörillä Lido alueelle, ajoimme sen päästä päähän. Vanhassa kaupungissa oli toinen toistaan mukavampia terassiravintoita, joista valitsimme sellaisen, jonka viereen saatoimme jättää pyörät näköetäisyydelle. Alkupaloiksi valitsimme savulohta, cottage cheese ja rackota salaattia sekä mixed seafood, lpo otti lämpimäksi ruoaksi merenelävä risottoa ja minä otin talon cannellonia, juomina iso vesipullo sekä pieni karahvi punaviiniä ja Ilpolle kahvi. Olisin ottanut teetä, muta sitä ei ollut saatavissa. Illan lasku 50,- euroa. Paluumatkalla piti vielä ottaa herkulliset italialaiset jäätelötötteröt. Niitä sai hintaluokissa 1,50; 2,00; 3,00; 3,50; 4,00.
Nyt on hyvä käydä nukkumaan, kun selkä ja olkapäät kuumottavat eli aurinkoa on saatu hieman liikaa. Tänään olikin ensimmäinen päivä, jolloin lämpötila nousi yli 25 asteen eikä tuuli tuntunut kylmältä.
Tiistai 10.6.2008
Tuliaisostokset lähimmästä supermarketista osoitteessa Via Sassari 151 tuli tehtyä heti aamusta. Reppuihin pakattiin mm. viiniä, oliiviöljyä, herkullista balsamicoa (samaa merkkiä jota saimme Piras ravintolassa), paria erilaista pastaa, ”kuivattuja pizzan reunoja” eli paikallista leipää sekä korkkipohjaisia varvastossuja. Onhan Sardinia yksi merkittäviä korkkitammen kasvattajia ja korkin tuottajia.
Hotellin rannalta sain vihdoin napattua muutaman kuvan "makaavasta jättiläisestä". Rannalla kului leppoisasti pari tuntia. Lämpötila oli ihanteellinen ja vesikin tuntui jo lämpimältä. Rannan tuntumaan oli ilmaantunut kymmeniä meduusoja. Emme onneksi joutuneet kokemaan polttivatko ne, mutta sen verran ikävältä tuntui snorklaaminen niiden välissä, että siirryimme uimaan hotellin altaalle.

Siestan jäkeen pyöräilimme taas vanhaan kaupunkiin. Ilpo jäi ensin istumaan kirjaa lukien jollekin aukiolle, jotta pääsin rauhassa ikkuna ym. ostoksille.

Seinille olisi löytynyt sekä paikallista että mm. Tukholman käynneiltä tuttua taidetta.
Olisimme olleet valmiita jo illalliselle hieman ennen seitsemää, mutta monet ravintolat aloittivat ruokatarjoilun vasta klo 19.30. Istahdimme aperitiiville mukavaan baariin rantakadun varrella, jossa osoittautui olevan ilmaiseksi tarjolla buffetpöydässä pieniä suolapaloja mm. paria erilaista lihaa, juustoa, pieniä pizzaviipaleita ja ohutta pizzataikinaleipää.
Siirryimme illalliselle viereiseen ravintolaan. Alkupaloiksi otimme annokset simpukoita ja paahdettua juustoa. Pääruoaksi otin grillattua miekkakalaa ja Ilpo otti grillattua lammasta, joka oli kuulemma parempaa kuin koskaan ennen. Lisukkeiksi otimme sekasalaatia ja grillattuja vihanneksia, juomana mineraalivettä ja lopuksi kahvi / tee. Lasku tästä herkuttelusta 59,50.
Tokihan meidän oli vielä otettava matkan varrelta jäätelötötteröt, Ilpolle vanilja + pistaasi ja minulle Catalonian creme caramelle + tiramisu.
Keskiviikko 11.6.2008
Viimeinen aamu Sardiniassa valkeni taas sateisena. Pakkasimme tavarat aamiaisen jälkeen ja luovutimme huoneen klo 11. Lähdimme pyörillä kohti markkinakatuja Via Europaa ja Via Corsicaa. Tarjolla oli kaikenlaista tavaraa niin ruokia kuin vaatteita, kankaita, kotitaloustavaroita, koruja ym. Ilpo näki jotenkin ihmeellisesti, että yhdellä myyjällä oli miesten boxeri-kalsareita ja niitähän sitten ostettiin neljät kympillä. Saa nähdä kuinka hyvin sellaiset kestävät. Toiselta kauppiaalta ostettiin pecorino juustoa ja pari makkarakiekuraa kympillä.
Ostoksilta palasimme hotellin rantaan syömään picnic-lounaan ja Ilpo meni taas uimaan. Pieni sade ei haitannut.
Meduusat olivat hävinneet suurimmaksi osaksi. Snorklailun jälkeen oli aika vetää altaassa muutama sata metriä. Ilpo naureskeli, ettei ole koskaan aikaisemmin uinut niin montaa päivää peräkkäin yksikseen 25 metrin uima-altaassa
Palautimme pyörät vuokraamoon heti siestan jälkeen eli neljäksi ja palasimme taksilla hotellin läheiseen rantaravintolaan, mutta siellä oli louastarjoilu jo loppunut. Täällä ruokaa sai ravintoloissa tosiaankin vain lounas- ja illallisaikaan eikä niiden välillä. Oli tyydyttävä kahveihin. Toisessa hotellimme läheisessä ravintolassa eli Piraksessakaan ei saanut ruokaa puoli kuuden tienoissa vaan vasta seitsemältä. Ei auttanut kuin palata hotellin baariin, jossa nautimme samanlaiset pienet pizzat kuin viikko sitten myöhään illalla.
Tarjoilija kysyi: ”oliko hyvää?” Sanoin, ettei ollut ainakaan mikrolla lämmitettyä ja miekkonen kauhistui ja sanoi ettei tietenkään vaan grillissä.
Viimeiset pari tuntia norkoilimme sadetta pidellen hotellin aulassa kuin ketkä tahansa keskivertoturistit. Olisi ollut hienoa, jos ohjelmassa olisi ollut joku retki juuri ennen lentokentälle lähtöä.
Lentokentälle saavuimme puolisentoista tuntia ennen koneen arvioitua lähtöaikaa. Ensin jonotimme lähtöselvitykseen, tiskejä oli Finnairille 5. Ilpon laukku painoi tasan 20 kg, minun isompi laukkuni painoi hieman yli 13 kg ja pikkulaukku 9 kg. Nämä 3 menivät siis ruumaan. Pelästyin, että tuleekohan lasku parista ylikilosta, mutta virkailija ei sanonut mitään. Kun laukkuihimme oli laitettu matkatavaralaput veimme ne itse läpivalaisuun, josta ne lähtivät sitten hihnaa pitkin pakattavaksi koneen ruumaan.
Tämän jälkeen siirryimme turvatarkastukseen. Siellä oli kyltit, joissa matkustajia pyydettiin laittamaan erikseen tarjotinkaukaloon puhelin, lompakko, avaimet, kolikot, vyö, tupakansytytin, takki jne. Kaikkihan eivät tätä tehneet ja niinpä piippausta kuului matkustajien ohittaessa turvaportit ja heitä tutkittiin erikseen kädessä pidettävällä laitteella. Naiset saattoivat tutkia miehiä ja miehet naisia. Ilpokin oli kovasti tyytyväinen kun nuori nätti tyttö hiveli hänen selkäänsä, jossa piippasivat henkseleiden metalliset kiinnityspidikkeet. Jaloissa taas piippasivat polvien tekonivelten metallit.Onneksi ei sitten tullut kiire taxfree kaupoissa kierrellessä. Siellä on tasan kaksi kauppaa, koko noin 25 m2. Toisessa myydään kallita T-paitoja, lippiksiä, avainpidikkeitä, muutamia kasseja sekä magneetteja, tupakansytyttimiä, snapsilaseja yms. matkamuistokrääsää.Toisessa kaupassa oli kalliita viinejä, liköörejä, säilykepurkeissa joitain herkkuja, oliiviöljyä, paikallisia mantelimakeisia, pastapusseja, pizzanpohjaleipää yms. Valikoimat olivat tosi suppeat. Kaupan kylmähyllyssä oli myös valmiiksi pakattuja tortilla rullia vai mikä niiden nimi nyt onkaan. Näiden lisäksi siellä oli 4 automaattia, joista sai kylmiä juomia, makeisia ja kuumia juomia. Aikaahan meillä olisi lopulta ollut vaikka millaisiin ostoksiin, sillä kone lähti myöhässä ja se johtui ukkosen aiheuttamista liikennerajoituksista Saksan ilmatilassa. Tokihan piti käväistä myös wc:ssä ja täälläkin toisessa naisten wc:ssä ei ollut pönttöä vaan posliinireikä lattiassa.
Kotona olimme lopulta torstai aamuna noin klo 4. Ilpolla olisi ollut työmatka Poriin ja lähtö noin klo 7, mutta hän jätti sen väliin. Minä hain Heliltä Ruskan ja Metkan ennen seitsemää hänen lähtiessään töihin. Otin Vinhankin päivähoitoon. Muutaman tunnin nokosten jälkeen alkoi pyykinpesu, sillä huomenna perjantaina on lähtö Varkauteen agilityn SM-kisoihin.

2 kommenttia:

  1. Hei, kiitos tästä matkapäiväkirjasta, mukava oli lueskella. Parin kuukauden päästä olis meilläkin lähtö tuonne Algheroon.

    t. M+R

    VastaaPoista
  2. Hei! Oli kiva lukea juttusi kun ensi viikollä lähden äkkilähdöllä tuonne!

    VastaaPoista